Iloinen Joutsen meni museoon / Merry Swan went to the museum

…ja sitten pakollinen poseeraus!
…and of course the pose!

Taistelun ääniä. Marssivia joukkoja. Hevoset purevat kuolaimiaan. Aseiden kalinaa. Lopulta: attack!!
Tukholman historiallisen museon uudessa erikoisnäyttelyssä katsoja joutuu hetkeksi keskelle vuonna 1361 käytyä taistelua.
Onneksi vain hetkeksi: taistelun äänten hiljennyttyä katsoja voi palata omaan turvalliseen maailmaansa ja tutustua Visbyn taistelun hautalöytöihin. Näyttelyn nimi on Massakern vid muren – suomeksi kai joukkosurma muurin varjossa. Lyhyesti; gotlantilaiset talonpojat yrittivät suojella saartaan Tanskan kuninkaan Valdemar Atterdagin hyökkäykseltä Visbyn porvareiden katsellessa turvassa muurin takaa. 1800 talonpoikaa sai surmansa, kaupunki antautui ehdoitta.

Näyttelyn avajaispäivänä museoon oli ilmainen sisäänpääsy ja museo oli kutsunut paikalle elävöittäjiä kuvaamaan 1300-luvun elämää. Suomalaisista kutsun saimme me kolme: minä, Riku ja Neulakon Elina. Teimme käsitöitä ja näytimme hyviltä.

Voices of the battle. Marching soldiers. Horses biting their bits. Rattling of arms. And then finally: attack! In historical museum at Stockholm a visitor gets in the middle of the battle of year 1361.
Luckily only for a moment: when sounds of battle fades away, visitor can safely return to ones safe world and study the grave finds of Battle of Wisby.
The exhibition is called Massaker vid muren – Massacre by the wall. Shortly: the peasant army of Gotland tried to protect their home island from attack of danish king Valdemar Atterdag and the bourgeois of Wisby followed the battle safe behind the town wall. 1800 men were killed and town surrendered unconditionally.

To the opening of the exhibition the museum had called in reenactors to show the audience the life of 14th century. From Finland there was three of us: me, Riku and Elina. Our task was to do some hand craft and look good… (which we did).

Ystäväni Chrissie lainasi sitä Ronneburgissa. Ystäväni Pirjo sovitti sitä meillä. Me kolme olemme suunnilleen samankokoisia ja kas, miten hyvältä kukin näyttää tässä koltussa!
Nyt olemme sovittaneet vastaavan mekon Chrissielle ja kuulin viikonloppuna, että mekkoja on tulossa lisää.
Meidän pitää keksiä imartelevampi nimi tälle ihanan monikäyttöiselle vaatteelle. Vai mitä?

If you may, I would like to speak about my madder orange sleeveless
overdress. I made it last summer to Visby: a comfortable, not tight working dress.
In the camp I heard that boys call these loose dresses Fat dresses, cause unlike hells gate dresses, they don’t´reveal woman’s figures.
But look carefully at my dress.
I have fitted it all by myself. I started by straight and triangular pieces, like on Herjolfsnes dresses. I basted, fitted, marked, basted again, fitted… It took one evening but was definatelly worth the effort. My overdress is not s shapeless bag, but well fitting loose overdress.
My friend Chrissie borrowed it at Ronneburg and Pirjo fitted it at my house. We are all about same size and ahoy, it looks good on all of us.
We have fitted one for Chrissie and I heard that there are more of these coming. So I think we need to find out more flattering name to this versatile dress. Don´t you think?

Tässä esittelen muotinäytöksessä uusia ihania kenkiäni! Tilasin ne viime vuonna Ronneburgin tapahtumassa ja sain ne nyt. Tässä näkyy myös mekon helman runsaus.
Here I´m presenting my new amazingly beautiful shoes!  I ordered a pair when we were in Ronneburg and now I´ve got them. Here you can also see the width of the dress.

Tuossa kuvassa näkyy mekon istuvuus mielestäni aika kivasti.
In this picture the fitting of the dress shows also quite nicely, I think.

Chrissie ja poseeraus Ronneburgissa.
Chrissie and effigy pose at Ronneburg.

T’ässä on ystävni Pirjo samassa mekossa…ja tottakai asiallinen asento.
 Here you can see my friend Pirjo dressed in my dress. And effigy.

Lopuksi kaksi hyvin tärkeää herraa:
And then two very important misters:

Riku valmiina lähtemään lusikanveistoon museoon! Oranssi takki on viime kesän Visby-mallistoa sekin, värjätty krapilla meidän pihassamme.
Riku ready to go to museum and carve spoons. Madder red coat is from last summer´s Wisby-collection, home dyed.

Ruskea ruudullinen villamekko on nykyisin yksi Rikun lempivaatteista. Hän tykkää kovasti myös pienestä hupustaan ja pussihatusta.
Browns checked wool dress is nowadays one of Riku´s favorites. He also likes a lot of his baggy hat and small hood.

Toinen tärkeä herra on tietysti Elinan pieni poika! Hän sai lempeän ensikosketuksensa keskiaikaan museossa, yllä äidin tekemä ihana punainen villanuttu ja valkoiset hoset. Aivan valtavan ihana pikkujoutsen!
Another important mister: Elina´s son! He was presented gently to medieval times at Museum, wearing tiny dress made by his mum and look at those white hose. Adorable little swan!

Kiitos muotinäytöskuvista Jarkko Laurilalle. Pictures from fashion show: Jarkko Laurila.